Miksi ihminen pettää? En edes osaa sanoa, kuinka moni miespuoleinen henkilö on pettänyt tyttöystäväänsä kanssani, lähes aina kyllä niin etten ole tiennyt tyttöystävän olemassa olosta etukäteen (parasta on se kun siitä lukee lehtien otsikoista. omaa kivaa kaupungilla kulkiessaan...). Kerran tiesin ja annoin sen tapahtua, ja tuntui pahalta. Tuntuu pahalta paitsi sen tytön puolesta, myös omasta puolestani. Kuinka helppona ja turhana miehet pitävät sinua, jos olet heille selkeästi alusta lähtien vain yhden yön juttu, vain pientä vaihtelua elämään. Tilannehan ei ole kellekään mukava. Ja silti sitä tapahtuu koko ajan, joka paikassa. Olen itse päättänyt tästä lähtien varmistaa aina heti, ettei selviä kiinnostumisen merkkejä lähettelevä miekkonen satu seurustelemaan, vaikka siis onhan sekin totta että jos oikeasti kiinnostaa, niin seurustelu ei ole este, vain hidaste...
Elämän suuriin epäkohtiin kuuluu myös se, että yleinen mielipide tuntuu olevan, ettei sinkkunaisilla ole oikeutta seksiin samalla tavalla kuin sinkkumiehillä tai seurustelevilla. Pitäisikö sinkkujen oikeasti elää selibaatissa, ja harrastaa seksiä vain puolen vuoden välein, ettei eri seksikumppanien määrä kasvaisi räjähdysmäisesti ja saisi huoran mainetta? Kaikille fuckbuddytkaan eivät sovi, kuten edellisessä kirjoituksessa mainitsin naisten kuitenkin aina muodostavan jonkinlaisen henkisenkin yhteyden. Fuckbuddyn kanssa sellainen muodostuisi aivan varmasti: ainoa toimiva malli saattaisi olla, jos henkilöt asuisivat aidosti kaukana toisistaan, vaikka Orimattilassa ja Kuusamossa. Eipä tulisi vahingossa nähtyä baareissa eikä olisi edes järjenmukaista aloittaa mitään oikeampaa suhdetta. Seksi riittää.
Haluaisin pystyä olemaan kuin mies, vaikkakaan mies en missään tapauksessa haluaisi olla. Uskon oikeasti, että he pystyvät nollaamaan tunteet saman tien tai estämään niiden edes syntymisen seksuaalisen kanssakäymisen yhteydessä. Toisaalta haluaisin olla vieläkin naisellisempi, ja rakastua joskus kunnolla. Harvemmin nollaan tunteitani, ne vaan kuolevat ajassa, joka lähes aina määritellään päivissä.
Paitsi EM No.1.
tiistai 24. helmikuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti